Chapter Text
Satu Järvinen on tehnyt paljon töitä päästäkseen tähän pisteeseen. Hänen mummonsa opetti hänelle kaiken noituudesta mitä tiesi, ja loput hän opetteli itse. Hän vieläkin muistaa ne lapsuuden päivät, jotka hän käytti lentämisen oppimiseen. Hän on voimakas ja ansainnut paikkansa Kongregaatiossa.
Jo vuosia Satu on asunut yksin mökissä järven rannalla, jotta hän voisi harjoitella ja käyttää voimiaan ongelmitta. Mutta se ei ole mitenkään outoa Suomessa. Kaikki haluaisivat asua näin, lähellä luontoa rauhassa. Suomi on hyvä paikka piilotella.
Satu on valmistautumassa syyspäiväntasaukseen. Tämä päivä antaa hänen voimilleen ylimääräistä potkua ja se tuntuu hyvältä. Revontulet auttavat myös. Joskus hän viettää hetken vain nauttimassa Suomen luonnosta.
Mutta hän aikoi viettää tämän päivän yksin. Kenenkään ei pitäisi olla täällä. Joten kun Satu huomaa vieraan miehen maillaan ase kädessä, hän toivoo, että hänen aikansa on tullut. No, vierailla miehillä ei ole mitään oikeutta muutenkaan tulla hänen mailleen aseistettuina, huutelemassa hänen noituudestaan niin kuin se olisi paha asia. Hän heittää puukkonsa metsästäjän jalkaan ja polttaa hänet tulessa. Jokamiehenoikeuksillakin on rajansa.
Satu tietenkin tuntee Peter Knoxin Kongregaation päänoidan. Hän ei ole yllättynyt siitä, että tämä oli melkein järjestetty juttu. Mutta Satu ei kadu sitä mitä hän teki. Hän ei ole häirinnyt ketään paikallista, joten tämä satunnainen juoppo, jonka mielestä on järkevää tulla niin kutsutun noidan luokse ja yrittää tappaa häntä todennäköisesti ansaitsi kohtalonsa. Knoxin mainitsema häiriintymä ei myöskään ole hänelle yllätys.
He matkustavat Englantiin, Oxfordiin ja maisemat ovat kauniita, mutta erilaisia kuin mihin Satu on tottunut. He löytävät paikallisen noidan Gillianin Oxfordista ja Sadusta tuntuu kuin hän olisi henkivartija. Hän pitää siitä tunteesta. Hän on myös hyvin kiinnostunut tästä Diana Bishopista. Bishop. Hänen täytyy olla todella voimakas. Satu odottaa innolla Dianan tapaamista ja matkaansa Venetsiaan. Hän on työskennellyt koko elämänsä tätä varten. Hänestä tuntuu, että ajat muuttuvat pian. Hän ei malta odottaa mitä hän saa selville.