Chapter Text
Martyn veti syvään henkeä, satamassa oli ihanan raikasta ilmaa. Nyt oli pitkät kesälomat meneillään ja Martyn oli tullut tänne lomailemaan ystäviensä, Bigbn ja Grianin, kanssa. Martyn oli istuskelemassa kahvilan terassilla odottelemassa ystäviään, joiden oli tarkoitus saapua jo ainakin 20 minuuttia sitten.
“Päivää nuori mies! Olisitko kenties kiinnostunut merenkulusta?" Martyn hätkähti ajatuksistaan ja käännähti katsomaan taakseen. Miehellä oli Pitkät ruskeat hiukset ja näyttävät merikapteenin vaatteet. Martyn tiesi olla varuillaan, sillä alueella saattoi hyvinkin liikkua merirosvoja. Tällä miehellä ei kyllä ollut aseita mukanaan ja hän näytti hyvin epäuhkaavalta.
“ööh... en ole. Olen täällä vain turistina." Merikapteeni näytti hetken aikaa pettyneeltä mutta se meni pian ohi, kun hän alkoi kaivamaan taskujaan. Hän ojensi Martynille palasen paperia, johon oli raapustanut jotain.
"Tässä osoitteeni jos vaihdat mieltäsi, voit lähettää minulle kirjettä. Jos saan miehistön, kasaan en vain tule olemaan paljon kotona, joten älä sitten odota nopsaa vastausta!” Martyn nyökkäsi ja katsoi paperia, tyypin nimi on näköjään Ren.
Martyn oli vastaamassa hänelle mutta huomasi Renin jo lähteneen etsimään muita värvättäväksi miehistöönsä. No eipä se mitään Martynia ei erityisemmin kiinnostanut lähteä merelle. Toki hänhän voisi lomien takia mutta hän oli tullut tänne satama kaupunkiin ystäviensä kanssa rentoutumaan. Merelle lähteminen tuntemattoman tyypin kanssa olisi asia, jonka Martyn tekisi tylsistyessään liikaa. Hän alkoi jo melkein harkita asiaa, kun Griania ja Bigbtä ei näkynyt vieläkään missään.
Martyn nousi pystyyn ja alkoi kävelemään rantaa kohti. Ei sillä väliä tuleeko muut, Martyn aikoi ottaa kaiken irti lämpimästä hiekasta ja viilentävästä merituulesta. Hän sulki silmänsä ja kuunteli ympäröiviä ääniä, ihmisten iloista puheensorinaa, lokkien kirkumista, Bigbn lähestyvän äänen. He olivat vihdoin saapuneet, vain jotain puoli tuntia myöhässä. Martyn avasi silmänsä, kääntyi ympäri ja päästi turhautuneen huokaisun nähdessään pelkän Bigbn. Joutuisivatko he todella odottamaan vielä Griania. Hän lähti kävelemään Bigbtä kohti.
"No missäs sitä ollaan oltu? Tapaamisaika ja -paikka oli hyvin selvät", Martyn puhui hyvin syyttävällä äänensävyllä. Bigb vaikutti olevan jo valmiiksi paniikissa ja tämä ei helpottanut asiaa ollenkaan.
“Öö...hmm.. Grian on kadonnut, tai siis kidnapattu!"
"Häh, mitä sä tarkotat?" Martyn ei ollut enään ärsyyntynyt myöhästymisen takia ja alkoi itsekin hermostua. Hän kyllä tiesi Bigbn välillä valehtelevan huvin vuoksi mutta hän oli tällä hetkellä selvästikin vilpitön.
"Miten niin kidnapattu?" Martyn huudahti, "ei ihmiset tule noin vain kidnapatuksi."
"No en itse ollut paikalla kuin se tapahtui. Kuulin tästä vain joltakulta, joka oli paikalla silminnäkijänä, joten munkin tiedot asiasta on vähän hämäriä. Grian oli ilmeisesti yrittänyt tehdä jotain hauskaa temppua mutta olikin päätynyt vahingossa tönäisemään jotakin maineikasta merirosvoa. Tästä hyvästä se otti Grianin panttivangikseen tai orjakseen itselleen ja ne kai lähtivät jo veneellä jonnekin mutta en tiedä minne”
“Meidän täytyy lähteä pelastamaan hänet!” Martyn huudahti innoissaan päästessään seikkailulle ja pois täältä tylsästä satama kaupungista, “minä myös tiedän täydellisen keinon miten pääsemme hänen peräänsä laivalla”